Ykkösdokumentti klo 21.15
Uusinta 25.10. klo 13.15
Tähän blogiin voit kirjoittaa ajatuksiasi sähköyliherkkyydestä tai Teknokratiapakolaiset – elokuvasta. Myös omakohtaiset kokemukset sähköyliherkkyydestä ovat tervetulleita. Kiinnostavaa olisi tietää, mistä näkökulmasta kukin kirjoittaa. Toivomme siis allekirjoitukseksi, jos ei omaa nimeä, niin ammattinimikettä tai muuta luonnehdintaa,
sukupuolta sekä ikää.
Tosi hieno ja valaiseva dokumentti. Kaiken lisäksi vielä taiteellisesti korkeatasoinen. Sähköallergisten kokemaa tuskaa kuvattiin hyvin häiritsevällä äänimaailmalla ja kuvakulmat näyttivät maailmamme uudessa valossa, todellakin täynnä miinakenttiä herkille ihmisille. Tilanne alkaa olla monille jo kestämätön. Dokumentti toivottavasti lisää ymmärrystä. Itsellänikin on kyseinen vaiva, mutta onneksi ainakin vielä lievempänä kuin dokumentin ihmisillä.
VastaaPoistaNiille jotka luulevat meitä luulosairaiksi, katsokaapa seuraava sivu: http://www.livingplanet.be/emrbirds.htm
Tukiasemien lähellä korkealla pesivät linnut olivat kadonneet/vähentyneet. Muninta alle 200 metrin etäisyydellä tukiasemasta oli epäonnistunut lähes 90%:sti. Lintujen tutkimus on merkittävää, koska sillä suljetaan pois ihmistutkittavien tukiasemiin kohdistuva luulo-/pelkoefekti. Samanlaisia tutkimuksia on myös muista eläimistä ja niiden lisääntymis- ja käytösongelmista tukiasemien lähellä. Aidosti tutkivaa mielentilaa kaikille!
Hei,olen kohta 12-vuotias poika.Jos olen paljon tietokoneella päätäni särkee,naamani tulee punaiseksi, ja saan lihaskipuja.Tuo ohjelma oli erittäin hyvin tehty ja henkilöt oli valittu hyvin.Entistä tietokoneasiantuntijaa on vaikeaa syyttää ennakkoluuloiseksi uutta teknologiaa kohtaan. Kaikki puhuivat hyvin selvästi ongelmistaan.Hyvä kun levitetään tietoa.Olen itsekin joutunut vähentämään huomattavasti tietokone aikaani. Kännykkään puhun vain hätätapauksissa ja silloinkin kaiuttimella jos mahdollista.Ohjelma oli tosiaankin erittäin mahtava, äänet oli niin hyvin tehty,että tuli ohjelmaa katsoessa sopivan hyytävä olo.
VastaaPoistaerittäin hyvin tehty dokumentti. erityiskiitokset kuvauksesta ja äänisuunnittelusta.
VastaaPoistaterv. olli Rönkä,ohjaaja, grillifilms
Sähköyliherkkyyttä koskevaa tietoutta pitäisi lisätä huomattavasti, se koskee meitä kaikkia. Osa sairastuu ja elämä menee vaikeaksi, jopa mahdottomaksi. Venäjällä näyttävät tietävän asiasta paljon enemmän, on tutkimustietoa ja -taitoa, eivät leimaa sairastunutta hulluksi.
VastaaPoistaKiitos upeasta dokumentista! Se oli todella koskettava! Tarvitsemme ehdottomasti lisää tällaisia tavalliselle kansalle suunnattuja "tietoiskuja". Sillä lääkärit ja poliitikot ummistavat silmänsä asialle.
VastaaPoistaSähköyliherkkyys tulee haastamaan luonnontieteellisen näkökulman sairauksien hoidossa. Pilleri ei ole vastaus joka tautiin. Keholla on myös sähkömagneettinen ominaisuus, johon mm. moni vaihtoehtoinen hoito perustuu. Tulemme näkemään säteilyn haittavaikutukset vasta pidemmän ajan kuluessa. Siksi olisi ehdottoman tärkeätä, että SYH lasketaan normaaliin tautiluokitukseen. Muuten jätämme suuren terveysongelman tuleville sukupolville.
T. Anu
Se, että tuntee oireita ja liittää ne sähkölaitteiden toimintaan, ei oikein vakuuta ainakaan minua sähköyliherkkyyden olemassaolosta. Jostain syystä nämä sähköyliherkät eivät esimerkiksi pysty kontrolloiduissa kokeissa erottamaan, onko sähkölaite päällä vai ei (jolleivat he näe laitteen merkkivaloa : ). Lukuisista tutkimuksista huolimatta sähköyliherkkyyttä ei olla pystytty todentamaan.
VastaaPoistaOhjelmassa esiintynyt tutkija, Sergei Kolmakov, kertoi Venäjällä alan tutkimuksen olevan editynyttä. Olisi tietysti suotavaa, että hän esittäisi vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita asiasta. Ne otettaisiin varmasti myös lääkärien ja poliitikkojen taholla mieluusti huomioon.
Ohjelman ansiot lienevät päähenkilöidensä oireiden kuvaamisessa. Oireiden aiheuttajaksi en kuitenkaan usko sähkölaitteita. Ohjelman dokumentaarisuus kärsii dramaattisesta äänimaailmasta.
Kukaan tuskin epäilee etteivätkö oireet olisi todellisia ja siksi olennaista olisikin selvittää ovatko ne psykosomaattisia. Tämä on helppo selvittää "sokkotestillä" valvotuissa olosuhteissa. Jos sähkökentän vaihteluita ei huomaa, ei kyseessä ole puhtaasti fyysinen vaiva. Venäläisen tutkijan "koe" osoitti oireiden olemassaolon, mutta ei millään lailla poissulkenut vaivan olevan psykosomaattinen.
VastaaPoistaTässä dokumentissahan eräs sähköyliherkistä tunsi olonsa tukalaksi vaikka hänelle sanottiin että asunnossa ei ole kännykkää päällä - no, känny löytyi vähän ajan kuluttua kirjahyllyn takaa jonne se oli "unohtunut"; eli tässä oli ainakin tilanne jossa henkilö ei "nähnyt mitään merkkivaloa".
VastaaPoistaMielestäni merkittävän empiirinen todiste olemassaolevasta ilmiöstä on se että oireet tulevat nimenomaan laitteiden äärellä ja lievenevät mitä vähemmän sähkölaitteita tai tukiasemia on ympäristössä; tosin Suomessa jälkimmäinen on em. syistä nykyään jo lähes mahdotonta kun t-asemia alkaa olla kaikkialla.
Moni kuittaa vaivan olevan "korvien välissä" koska on liian ahdistavaa ajatella että tällaiseen vaivaan voisi kuka tahansa sairastua yhä enenevässä määrin....Ei paljon itseänikään huvittaisi, en nyt tässäkään kirjottelisi enkä voisi kenellekään soittaa jos joku hätä tulee. Vai että lankapuhelimet poistetaan kokonaan - itsekään en mielelläni puhu kännykkään pitkään, tulee epämiellyttävä olo. Suomea rakennetaan yhä enemmän uudelle, uljaalle mutta hataralle pohjalle.